Sulkapalloverkon kireys ratkaisee, jääkö verkkoloppu nauhaan vai valuuko pallo keskeltä notkahtaneesta kohdasta helposti vastustajan puolelle. Tämä artikkeli on tarkoitettu seurojen kenttävastaaville, koulujen liikunnanopettajille ja harrastajille, jotka pystyttävät verkon itse kunnan salissa. Kun verkon kunto ja kireys ovat kohdallaan, lyönnit menevät yli samalla korkeudella kuin kilpailuissa, ja harjoituksissa opittu toimii suoraan otteluissa.
Mitä säännöt sanovat verkon korkeudesta
BWF:n sääntöjen mukaan verkon yläreunan pitää olla 1,524 metrin korkeudella kentän keskikohdassa ja 1,55 metrin korkeudella tolppien kohdalla nelinpelin sivurajoilla. Ero on vain 2,6 senttiä. Sääntö siis hyväksyy pienen notkahduksen keskellä, mutta ei tämän enempää.
Verkko on tummaa ja hienosilmäistä nyöriä. Silmäkoko on 15-20 mm ja verkon korkeus 760 mm. Yläreunassa on 75 mm leveä, kaksinkerroin taitettu valkoinen nauha, jonka läpi kulkee naru tai vaijeri. Koko kireys on tämän narun varassa, ja itse verkko vain riippuu siitä.
Tolpat sijoitetaan nelinpelin sivurajoille myös kaksinpelissä. Suomen Sulkapalloliiton sarjaotteluissa ja kansallisissa kilpailuissa korkeus mitataan ennen peliä, ja tuomari voi vaatia korjauksia.
Miten löysä verkko muuttaa peliä
Kunnallisissa liikuntasaleissa on yleensä 2-4 sulkapallokenttää, ja niillä näkee usein saman tilanteen. Naru on kiristetty tolppiin, mutta verkon keskikohta roikkuu 1,45 metrissä. Kahdeksan sentin notkahdus kuulostaa pieneltä, mutta verkon lähellä se on paljon. Verkkoloppu, joka kilpailukentällä jäisi nauhaan, menee yli. Kentän keskeltä lyöty matala drive onnistuu, vaikka sama lyönti sivulta osuisi verkkoon.
Pahinta on, että pelaaja oppii väärän marginaalin. Juniori harjoittelee koko kauden löysän verkon kanssa ja ihmettelee sitten ensimmäisissä kisoissaan, miksi lyhyet syötöt jäävät verkkoon. Nelinpelin lyhyt syöttö kärsii eniten, koska siinä tähdätään muutaman sentin päähän nauhan yläpuolelle.
Löysä verkko myös heiluu. Kun pallo osuu notkolla olevaan nauhaan, verkko imee iskun ja pallo putoaa suoraan alas. Kireästä nauhasta pallo kimpoaa ennustettavammin. Löysän verkon kanssa verkkopelistä tulee arpapeliä.
Myytti: mitä kireämpi, sen parempi
Liian kireä verkko on yhtä yleinen virhe kuin löysä. Kun narua kiristetään liikaa, keskikohta nousee lähelle 1,55 metriä ja tolpat alkavat taipua kenttää kohti. Kevyet painojalalliset koulutolpat voivat kallistua kesken pelin, varsinkin jos pelaaja nojaa verkkoon pallon perässä.
Ylikireys rikkoo myös verkon. Yläreunan nauha rispaantuu kiinnityskohdista ja naru venyy pysyvästi. Lopulta verkkoa ei saa enää kireälle, vaikka kiristin kiertyisi pohjaan asti. Oikea kireys on se, jolla keskikohta asettuu 1,524 metriin. Sitä kireämmästä ei ole hyötyä.
Näin tarkistat verkon kireyden ja säädät sen
Kokenut kenttävastaava ei arvioi korkeutta silmällä. Monella seuralla on puinen mittakeppi, johon on merkitty sekä 1,55 m että 1,524 m. Tavallinen rullamitta käy yhtä hyvin. Kentän säätämiseen menee 2-3 minuuttia:
1. Mittaa verkon yläreuna molempien tolppien kohdalta. Lukeman pitää olla 1,55 m.
2. Mittaa keskikohta kentän keskilinjan kohdalta.
3. Jos keskikohta on alle 1,52 m, kiristä narua puoli kierrosta kerrallaan ja mittaa uudelleen.
4. Kiinnitä verkon sivureunat tolppiin koko korkeudelta, ettei reunoille jää rakoja.
5. Tarkista, ettei verkon alareuna ole kiertynyt. Sen ei tarvitse olla kireä.
Jos kiristin on jo pohjassa eikä keskikohta nouse, vika on yleensä venyneessä narussa eikä tolpissa. Uusi naru maksaa muutaman euron ja on halvempi kuin uusi verkko. Tolppien sijoittelusta ja kiinnityksestä kerrotaan tarkemmin artikkelissa sulkapalloverkon ja tolppien asennuksesta.
Verkon kunto: reiät, rispaantuminen ja säilytys
Verkon kunto vaikuttaa peliin kireyden lisäksi. Jos pallo menee kokonaan verkon läpi, lyönti on virhe. Kuluneessa verkossa voi kuitenkin olla reikä, josta pallo pujahtaa läpi niin, ettei kukaan huomaa sitä. Höyhenpallon korkkipohjan halkaisija on 25-28 mm, joten jo kahden katkenneen silmän reikä riittää siihen. Kokenut valmentaja käy uuden kauden alussa koko verkon läpi ja korjaa pienet reiät nippusiteellä tai nyörillä.
Kauden aikana verkko kuluu eniten säilytyksessä. Jos verkko kääritään solmuun ja heitetään varastohäkin pohjalle, silmät takertuvat toisiinsa ja katkeavat purettaessa. Verkko kestää paljon pidempään, kun se rullataan narun ympärille ja säilytetään kuivassa pussissa.
Koulun salissa verkko pystytetään ja puretaan jopa useita kertoja päivässä, joten se kestää tyypillisesti 2-4 vuotta. Seuran kilpailukentällä samaa verkkoa voi käyttää 5-8 vuotta. Harjoitusverkko maksaa yleensä noin 20-50 € ja kilpailukäyttöön tarkoitettu, vahvemmalla nauhalla varustettu verkko 60-150 €. Kouluhankinnoissa kestävyys on tärkeämpää kuin hinta, kuten artikkelissa koulun liikuntatuntien varusteiden kestävyydestä kerrotaan.
Milloin standardineuvo ei päde
Kesämökin pihalla tai rannalla tarkalla korkeudella ei ole merkitystä. Tuulessa pallon lentorata muuttuu niin paljon, että muutaman sentin ero verkon korkeudessa häviää. Pihasetin kevyttä verkkoa ei myöskään kannata kiristää paljon, koska maahan lyödyt kiilat irtoavat helposti. Siellä riittää, että verkko on suunnilleen vaakasuorassa.
Pienten lasten kanssa verkkoa voi laskea tarkoituksella. Alle 9-vuotiaiden harjoituksissa matalampi verkko auttaa saamaan pallon yli ja pitää pelin käynnissä. Kun tavoitteena on kilpailutaso, verkko nostetaan sääntöjen mukaiseen korkeuteen viimeistään 11-12 vuoden iässä.
Yleisimmät virheet verkon kanssa
Lentopallotolppien käyttäminen. Monikäyttösaleissa sulkapalloverkko solmitaan välillä lentopallotolppiin. Niiden kiinnityspisteet eivät ole sulkapallon korkeudella, joten verkko jää vinoon ja toinen pää on usein muutaman sentin liian korkealla.
Pelkkä tolpan korkeuden tarkistaminen. Tolpan korkeus voi olla täsmälleen 1,55 m, vaikka keskikohta roikkuisi 10 senttiä liian alhaalla. Vain keskikohdan mittaus kertoo, onko verkko kireällä.
Pelaaminen rikkinäisellä nauhalla. Jos yläreunan valkoinen nauha on revennyt, pallon osumaa nauhaan on vaikea nähdä ja tuomarin tai pelaajien on vaikea arvioida lyöntejä. Verkon nauha on helpompi vaihtaa kuin moni luulee.
Verkot, tolpat ja kenttävarusteet löytyvät tavallisesti sulkapalloon erikoistuneista liikkeistä ja koulujen hankintakanavista. Yleiset urheiluvarusteet kuuluvat urheilukauppavertailuihin, ja salibandyn, jalkapallon tai koripallon tarvikkeille on omat vertailunsa. Kentän rajojen tarkistamisesta samalla kertaa kerrotaan artikkelissa kentän merkinnöistä salissa.
UKK
Kuinka korkealla sulkapalloverkon pitää olla?
Verkon yläreunan pitää olla 1,55 metrissä tolppien kohdalla ja 1,524 metrissä kentän keskellä. Sama korkeus koskee kaksinpeliä, nelinpeliä ja sekanelinpeliä.
Miten huomaa, että verkko on liian löysä?
Mittaa keskikohta rullamitalla. Jos lukema on alle 1,52 metriä, verkko on liian löysä. Löysän verkon huomaa myös siitä, että pallo putoaa nauhaan osuttuaan suoraan alas eikä kimpoa.
Kuinka usein sulkapalloverkko pitää vaihtaa?
Koulun kovassa käytössä verkko kestää yleensä 2-4 vuotta ja seurakäytössä 5-8 vuotta. Verkko kannattaa vaihtaa, kun siinä on pallon mentäviä reikiä tai kun venynyt naru ei enää pidä verkkoa kireällä.
Yhteenveto
Hyvä verkko on oikealla korkeudella, sopivan kireä ja ehjä. Keskikohdan mittaukseen menee kaksi minuuttia, ja se kannattaa tehdä jokaisen harjoituksen alussa, varsinkin jos samassa salissa vaihtuu useita käyttäjäryhmiä samana iltana. Kun verkko on 1,524 metrissä, harjoituksissa opitut verkkoloput ja lyhyet syötöt toimivat myös kilpailuissa.